Jos joku kuvittelee - tai jos itse kuvittelen - että USA:n halki pyöräileminen on jotenkin spesiaalin uniikkia, niin pieni vierailu muun muassa Adventure Cycling Associationin nettisivuilla saa tällaiset turhat aatokset karisemaan.

Preerioilla vilisee pyöräilijöitä niin ettei sekaan tahdo mahtua. .Ja suurin osa heistä tuntuu olevan eläkkeellä olevia opettajia... :)

Yksi hauska tapaus on Jasmine, jonka hyvällä onnella tapaan New Yorkissa, tai sitten jossain matkan varrella. 24-vuotias opiskelija kiertää vielä pitemmän lenkin kuin minä - New Yorkista ensin rannikkkoa alas, sitten mantereen halki San Franciscoon josta jatkaa vielä Los Angelesiin. Kaikki tämä KOIRAN kanssa. Ja viulun.

Tuon rinnalla oma matkani alkaa tuntua suorastaan järjelliseltä.

Tämä viimeinen ilta kotona on yhtä kaameaa tuskailua pakkaamisen kanssa. Mitä ottaa, mitä jättää... Ottaisinko retkikeittimen, mutta se painaa, entäs jos pärjään termarilla, entäs otanko hyvän ja painavan makuupussin vai huonomman ja kevyen... Työkaluja pyörää varten? Jaa niin ja vaatteita...

Kai sitä matkustaisi paljon enemmänkin, jos ei tarvisisi pakata.